Algoritmiset stablecoinit esittelyssä

Nykyään suosituimmat stablecoinit ovat fiat-vakuudellisia. Ne ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia: jokaista lohkoketjuun perustuvaa tokenia kohti pidetään hallussa yksi dollari/euro/jeni.

Kenen tahansa näitä tokeneita omistavan pitäisi voida lunastaa jokainen token yhteen kohteena olevan valuutan yksikköön. Tuloksena on token, jonka kaupankäyntihinta vastaa kohteena olevan fiat-valuutan hintaa tai on lähellä sitä. Loppujen lopuksi kukaan ei halua maksaa yli dollaria tokenista, jonka voi ainoastaan vaihtaa dollariksi. Sellaista ei myöskään myydä alennuksella.

Algoritmiset stablecoinit puolestaan eroavat jyrkästi siinä mielessä, ettei niitä ole ”vakuutettu” mihinkään todelliseen omaisuuserään. Nimensä mukaisesti niiden hinta perustuu täysin algoritmeihin. Perehdytään niiden toimintaan tarkemmin.

Seigniorage-tyyppinen (tai kaksitokeninen) algoritminen stablecoin perustuu yleensä kahteen tokeniin: stablecoiniin itsessään ja toiseen, jota kutsutaan velkakirjatokeniksi. Yhdessä nämä kaksi tokenia ylläpitävät hintavakautta markkinakannustimien avulla.

Kun stablecoinin kaupankäyntihinta on dollaria korkeampi, se viittaa siihen, että kysyntä ylittää tarjonnan. Protokolla korjaa tämän luomalla uusia yksiköitä ja jakelemalla niitä ekosysteemin osallistujille (esim. hallintotokenin omistajille). Tämän tarjonnan lisäämisen myötä hintojen odotetaan palaavan pariteettiin.

Kun stablecoinin kaupankäyntihinta on dollaria alhaisempi, tarjonta ylittää kysynnän, ja protokollan on vähennettävä liikkeessä olevaa tarjontaa. Tässä kohtaa velkakirjatoken tulee kuvaan. Jos esimerkiksi stablecoinin tämänhetkinen kaupankäyntihinta on 0,75 dollaria, protokolla sallii käyttäjien ostaa velkakirjatokenin tällä hinnalla.

Velkakirjatokenin voi lunastaa 1 dollarilla, kun stablecoin palaa pariteettiin. Tämä tarkoittaa, että ostajat saavat 0,25 dollaria voittoa jokaisesta velkakirjasta, jonka he ostavat nyt. Samaan aikaan protokolla sulauttaa itseensä velkakirjojen ostamiseen käytetyt stablecoinit, mikä käytännössä vähentää liikkeessä olevaa tarjontaa ja palauttaa stablecoinin pariteettiin.

Onko olemassa algoritmista stablecoinia, joka toimii yhden tokenin järjestelmällä? Kyllä, tutustu uudelleenpohjustavaan stablecoiniin.

Uudelleenpohjustavan stablecoinin periaatteet ovat samankaltaisia kuin seigniorage-tyyppisten: kun hinnat ylittävät dollarin, liikkeessä olevaa tarjontaa kasvatetaan. Kun hinnat laskeutuvat alle dollarin, liikkeessä oleva tarjonta vähenee.

Tässä on tärkein ero: uudelleenpohjustavilla stablecoineilla on joustava tarjonta, ja liikkeessä olevien tokenien määrä muuttuu (uudelleenpohjustus) niiden hinnan mukaan. Oletetaan esimerkiksi, että sinulla on lompakossasi 10 tokenia, joiden arvo on yhteensä 10 dollaria. 

Jos tokenin arvo kaksinkertaistuu (niin että 10 tokeniasi on nyt arvoltaan 20 dollaria), uudelleenpohjustusmekanismi puolittaa kokonaistarjonnan tokenien osalta. Tämä tarkoittaa myös lompakossasi olevia tokeneita.

Tässä tapauksessa omistuksesi vähenisi kymmenestä viiteen tokeniin (arvoltaan 10 dollaria nykyisellä hinnalla). Et ole menettänyt mitään dollariarvon perusteella, mutta tarjonta on supistunut arvonnousun huomioimiseksi. Vastaavasti, jos 10 tokeniasi laskisi yhteisarvoltaan 5 dollariin, token-omistuksesi kaksinkertaistuu. 

Vaikka tämä saattaa aluksi tuntua hälyttävältä, sillä ei lopulta ole merkitystä: säilytät silti kokonaisosuutesi liikkeessä olevista tokenista.

Myös osittaiset algoritmiset stablecoinit on hyvä mainita tässä yhteydessä, vaikka niitä ei pidetä ”puhtaina” algoritmisina stablecoineina (koska ne perustuvat vakuudellisiin stablecoineihin).

Nimen mukaisesti ne käyttävät osittaista algoritmista mekanismia. Tämä hybridilähestymistapa osittain vakuudellistaa järjestelmän digitaaliset varat. 

Tässä lähestymistavassa osan stablecoineista vakuutena on kryptovaroja, jotka voivat olla joko kryptovaluuttaa (esim. ETH) tai muita stablecoineja (DAI, USDC, USDT jne.). Jäljelle jäävä arvo koostuu sitten algoritmisesta mekanismista (jossa yleensä on tarjonnan oikaisuja, kuten edellä nähtiin).

Syistä, joita käsitellään tarkemmin seuraavassa osiossa, nykyisten tietojen mukaan markkinat suosivat fiat-vakuudellisia ja pienemmässä määrin kryptovakuudellisia stablecoineja algoritmisten stablecoinien sijaaan. Tämä ilmenee siten, että vakuudelliset omaisuudet hallitsevat markkina-arvoltaan suurimpien stablecoinien listaa.

Siitä huolimatta algoritmisilla vaihtoehdoilla on joitakin etuja perinteisiin stablecoineihin verrattuna.

Fiat-vakuudelliset stablecoinit ovat luonteeltaan luottamukseen perustuvia: osallistujat uskovat, että keskitetty taho ylläpitää dollarivarantoa suhteessa 1:1. Tämä vastapuoliriski voi osoittautua katastrofaaliseksi niiden sidokselle, jos käy ilmi, että tällaista varantoa ei ole, tai sääntelyhäiriöitä ilmenee.

Toisaalta algoritmisen stablecoinin malli perustuu täysin ketjuun eikä vaadi fiat-vakuutta. Kuka tahansa voi tarkistaa järjestelmän taustalla olevat älysopimukset.

Algoritmisilla stablecoineilla ei ole reaalimaailman varantojen rajoituksia, ja ne voivat nopeasti säätää liikkeessä olevaa tarjontaa vastaamaan lisääntynyttä kysyntää ilman ulkoista väliintuloa.

Monimutkaisten mekanismien vuoksi algoritmisilla stablecoineilla on joitain merkittäviä haittoja.

Sidotun arvon purku tapahtuu, kun stablecoin menettää pariteettinsa seuraamansa omaisuuserän kanssa. Juuri tätä skenaariota stablecoinin mekanismit pyrkivät estämään. Kuten aiemmat esimerkit kuitenkin osoittavat, ne ovat usein riittämättömiä estämään järjestelmän romahdusta.

Arvon purku voi tapahtua koodivirheen vuoksi tai yleisemmin silloin, jos luottamus stablecoiniin menetetään. Huomattava esimerkki tästä on Terra-romahdus, jossa UST-stablecoinin arvo romahti, mikä johti satojen miljardien dollarien häviämiseen.

Vakuuden puutetta voidaan pitää sekä vahvuutena että heikkoutena stablecoin-järjestelmässä. Vaikka se poistaa keskitetyt riskit, se voi myös pahentaa '”kuolemanspiraalia” sidotun arvon purun tapauksessa. Ilman taustavarojen muodostamaa turvaverkkoa pieninkin luottamuksen menetys järjestelmään voi johtaa nopeisiin myynteihin ja hintaromahdukseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikista stablecoineista algoritmiset stablecoinit toteuttavat ehkä puhtaimmillaan kryptovaluuttojen ajatusta. Teoriassa ne ovat hajautettuja ja vakaita arvon säilyttäjiä muuten epävakailla kryptovaluuttamarkkinoilla.

Kuitenkin algoritmisten stablecoinien monimutkaisuuden vuoksi on osoittautunut vaikeaksi luoda pitkäkestoista algoritmista stablecoinia. 

Nyt kun ymmärrät, miten algoritmiset stablecoinit toimivat, voit tutustua tarkemmin näihin omaisuuseriin Krakenissa.

Krakenissa voit ostaa, myydä ja käydä kauppaa yli 200 kryptovaluutalla, mukaan lukien suosituilla stablecoineilla.

Aloita matkasi kryptojen parissa tänään!