Mikä lohkoketjuteknologia on?

• Lohkoketju on hajautettu tietokantajärjestelmä, joka tallentaa tietoja turvallisesti useisiin sijainteihin ja jota ei voi peukaloida.
• Sen sijaan, että yksi taho hallitsisi tietokantaa, lohkoketju käyttää hajautettua tietokoneiden (joita kutsutaan solmuiksi) verkostoa, joka validoi ja kirjaa tapahtumat.
• Lohkoketjuteknologian käyttö ei ole rajattu vain kryptovaluuttoihin. Se mullistaa monia muitakin aloja, esimerkiksi rahoitusalaa, toimitusketjuja, terveydenhuoltoa ja monia muita.
• Lohkoketjuteknologian tärkeimpiä etuja ovat parempi turvallisuus, läpinäkyvyys, tehokkuus ja kustannustehokkuus monilla eri aloilla, innovaatiopotentiaali ja sen maailmanlaajuinen käytettävyys.

Lohkoketju on hajautettu ja turvallinen järjestelmä, joka tallentaa tiedot siten, että niitä ei voi kukaan peukaloida, ja joka vahvistaa tiedot tietokoneverkoston avulla. 

Jokaisella lohkoketjun lohkolla on oma ainutlaatuinen tunnisteensa, joka on kryptografisesti yhdistetty seuraavaan lohkoon. Tämä tekee vahvistettujen lohkojen peukaloinnista miltei mahdotonta.

Nämä ainutlaatuiset tunnisteet auttavat varmistamaan tietokantaan tai pääkirjaan tallennettujen tietojen eheyden. Kunkin verkoston louhinta- tai steikkausresurssit tekevät kryptovaluutoista kestävämpiä hyökkäyksiä vastaan, minkä ansiosta niiden tietoturva on parempi.

Parempi tietoturva on keskeinen syy sille, miten lohkoketjuteknologia edistää luottamusta käyttäjiensä keskuudessa. Tämä pätee erityisen hyvin kryptovaluutta-alalla ja siihen liittyvillä sektoreilla (esimerkiksi hajautettu rahoitus (DeFi), älysopimukset ja digitaaliset hallintatodistukset (NFT:t)), joiden perusinfrastruktuuri perustuu lohkoketjuun.

On tärkeää ymmärtää lohkoketjun perusominaisuudet, ennen kuin tarkastelemme sen teknologiaa tarkemmin.

Lohkoketjuteknologian perustan muodostavat seuraavat ominaisuudet: 

• Se on auditoitavissa: lohkoketjuun tallennetut tiedot voidaan helposti jäljittää ja vahvistaa.
• Se on hajautettu: Lohkoketjut pyrkivät usein toimimaan siten, että mikään yksittäinen taho ei hallinnoi niitä. Usein niitä hallitsevat kollektiivisesti tietyistä vapaaehtoisista koostuvat tiimit.
• Sitä ei voi peukaloida: kun tapahtuma on kirjattu kirjanpitoon (pääkirjaan), sitä ei voi koskaan muokata (tai jos sitä muokataan, vähintään 51 prosentin solmuista täytyy hyväksyä tämä).

Vaikka kaikki erilaiset lohkoketjutyypit toimivat tietokoneverkostojen avulla, eri aloille ja eri käyttötarkoituksiin on olemassa useita erityyppisiä lohkoketjuja. Alla on esitelty neljä keskeistä lohkoketjuteknologiatyyppiä, joilla on ainutlaatuiset käyttötarkoitukset riippuen niiden rakenteesta ja käyttöoikeuksista. 

• Julkinen lohkoketju: Julkinen lohkoketju on helpoiten käytettävä lohkoketju, joka tarjoaa hajautetun digitaalisen kirjanpidon, jossa kuka tahansa voi suorittaa maksutapahtumia. Näitä lohkoketjuja kutsutaan joskus myös käyttöoikeudettomiksi lohkoketjuiksi. 
• Yksityinen lohkoketju: Yksityistä lohkoketjua hallitsee yksi taho tai organisaatio. Tällaisia lohkoketjuja käytetään usein yrityssovelluksissa. Näitä lohkoketjuja voitaisiin kutsua käyttöoikeudellisiksi lohkoketjuiksi.
• Hybridilohkoketju: Nimensä mukaisesti hybridilohkoketjut yhdistävät julkisten ja yksityisten lohkoketjujen elementtejä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyt osat verkostosta voivat olla julkisia, kun taas toiset ovat yksityisiä.
• Konsortiolohkoketju: Konsortiolohkoketjut ovat yksityisiä lohkoketjuja, joita organisaatiot jakavat keskenään. Nämä organisaatiot tekevät yhteistyötä vahvistaakseen tapahtumat ja ylläpitääkseen verkostoa.

Lohkoketjut sisältävät ikään kuin virtuaalisia lohkoja, jotka ovat täynnä tietoa ja jotka on yhdistetty toisiinsa salauksen avulla siten, että ne muodostavat jäljitettävissä olevan digitaalisen ketjun. Tietokoneita, jotka auttavat päivittämään, hallitsemaan ja vahvistamaan lohkoketjun tietoja, kutsutaan solmuiksi. 

Kun joku tekee lohkoketjumaksutapahtuman, se lähetetään koko lohkoketjuverkostoon. Jokainen solmu vahvistaa sitten tapahtuman varmistaakseen, että lähettäjällä on riittävästi varoja eikä hän yritä petollisesti suorittaa samaa maksutapahtumaa kahdesti.

Kun tapahtuma on vahvistettu, se lisätään uuteen lohkoon, joka sitten vahvistetaan lohkoketjun pääkirjaan. Näin luodaan kronologinen kirjanpito maksutapahtumista.

Hajautetun solmuverkoston lisäksi lohkoketjun pääkirja muodostaa useista muistakin tärkeistä osista.

Nykyään lohkoketjut on suojattu salauksella: tiedot salataan ja niiden salaus puretaan, mikä mahdollistaa yksityisen viestinnän julkisessa verkossa.

1900-luvun alussa salausta käyttivät lähinnä armeijat ja tiedustelupalvelut – etenkin sota-aikana, jolloin salaiset viestintäjärjestelmät olivat elintärkeitä tietojen jakamiseksi paikasta toiseen.

Nykyään salauksella on merkittävä rooli digitaaliomaisuuden alalla. Projektit suojaavat julkisissa lohkoketjuverkostoissa lähetetyt maksutapahtumat salaamalla ne. Salauksen avulla käyttäjät voivat myös todistaa varojensa omistajuuden.

Jos haluat lisätietoa salauksesta, lue ohjeartikkelimme Kuinka kryptovaluutat käyttävät salausta?

Luotettujen tietokantojen vaihtoehdoksi visioidut hajautetut pääkirjat pyrkivät tarjoamaan käyttäjille paremman mahdollisuuden valvoa tietojensa ylläpitoa sekä vähentämään niiden tahojen vastuuta, jotka tällä hetkellä saattavat toimia näiden arkaluonteisten tietojen keskitettyinä omistajina. 

Tämän vaikutuksen vuoksi lohkoketjuja käytetään monilla eri aloissa ja monissa eri organisaatioissa. Lohkoketjujen avulla luodaan luotettuja verkostoja tietojen jakamisen ja kirjanpidon prosessien sujuvoittamiseksi sekä parannetaan niiden suorituskykyä ja turvallisuutta. 

Konsensusmekanismi on lohkoketjuprotokollan osa, joka määrittää solmujen kesken sovittavan sopimuksen pääkirjan tilasta ja maksutapahtumien kelvollisuudesta.

Konsensusmekanismi varmistaa, että kaikki verkoston solmut noudattavat sääntöjä, saavuttavat yhteisen ymmärryksen lohkoketjun nykyisestä tilasta ja sopivat siitä, mitkä maksutapahtumat tulisi lisätä pääkirjaan. Periaatteessa se on mekanismi, joka mahdollistaa hajautetun luottamuksen ja estää tuplamaksutapahtumat sekä muut petosmuodot hajautetussa kirjanpitojärjestelmässä.

Vuosien varrella on kehitetty monenlaisia konsensusmekanismeja, joista jokaisella on oma järjestelmänsä solmujen kannustamiseksi oikeanlaiseen toimintaan ja solmujen rankaisemiseksi vääränlaisesta toiminnasta. Merkittävimmät kryptovaluuttoihin keskittyvissä lohkoketjuverkostoissa käytettävät konsensusmekanismit ovat PoW (proof-of-work eli todiste työstä) ja PoS (proof-of-stake todiste osuudesta).

Kryptovaluutoissa lohkoketju tarkoittaa taustateknologiaa, jonka avulla bitcoinin ja ethereumin kaltaiset kryptovaluutat sekä monet muut erityyppiset kryptovaluutat toimivat. 

Kryptovaluuttojen kontekstissa lohkoketju toimii perustana, joka mahdollistaa näiden digitaalisten valuuttojen olemassaolon. 

Jokainen kryptovaluuttamaksutapahtuma tallennetaan lohkoketjuun, jossa maailmanlaajuisesti hajautettu itsenäisten solmujen verkosto vahvistaa sen.

Tämä prosessi auttaa varmistamaan, että kaikki maksutapahtumat ovat läpinäkyviä, jäljitettäviä ja turvallisia, sekä auttaa ehkäisemään tuplamaksutapahtumien ja petosten kaltaisia ongelmia.

Salausteknologian ja hajautettujen konsensusmekanismien yhdistelmä mahdollistaa lohkoketjujen itsenäisen toiminnan ja järjestelmän, jossa käyttäjät voivat tehdä suoria maksutapahtumia keskenään ilman luottamusta. 

Tämän johdosta lohkoketjuteknologiasta on kehittynyt kryptovaluutta-alan selkäranka, joka mahdollistaa kaiken aina yksinkertaisista vertaismaksuista monimutkaisiin hajautettuihin rahoitussovelluksiin.

Koska lohkoketjut ovat erittäin turvallisia ja niiden peukalointi on käytännössä mahdotonta, ne soveltuvat erittäin hyvin monille eri aloille.

Vaikka jotkut näistä aloista ovat omaksuneet lohkoketjun edut nopeammin kuin toiset, lohkoketjun potentiaalia tutkitaan kaikilla soveltuvilla aloilla. Koska lohkoketju hajauttaa tiedot käyttäjiensä kesken, se voi tarjota parempaa läpinäkyvyyttä kaikille soveltuville aloille.

Lohkoketjujen mahdollisia käyttökohteita on määritetty jo runsaasti, ja miljoonat ympäri maailman käyttävätkin jo lohkoketjuja. Lisäksi monia mahdollisia lohkoketjujen käyttökohteita on edelleen kehitteillä.

Lohkoketjuteknologian alkuperäinen ja edelleen suosituin käyttötapa on niiden käyttö kryptovaluutoissa.

Koska lohkoketjut ovat vertaisverkostoja, joita on erittäin vaikea sensuroida, kehittäjät ovat kyenneet luomaan kaikenlaisia kryptovaluuttaprojekteja erilaisiin tarkoituksiin. 

Todellinen esimerkki: Bitcoinin (BTC) ja tetherin (USDT) kaltaisilla kryptovaluutoilla käyttäjät voivat suorittaa keskenään maksutapahtumia miltei välittömästi täysin ilman välikäsiä.

Jotta jokin voi siirtyä paikasta toiseen, useiden osallistujien täytyy luottaa eri järjestelmiin siirrettävien kohteiden seuraamiseksi ja käsittelemiseksi. Lohkoketjuteknologia voi auttaa vähentämään näiden erilaisten järjestelmien aiheuttamia esteitä, pienentämään kustannuksia sekä vähentämään mahdollisia epäonnistumispisteitä matkan varrella. 

Todellinen esimerkki: Amazonin hallinnoima lohkoketju on johtava esimerkki palvelusta, joka tarjoaa muille yrityksille työkaluja omien yksityisten lohkoketjuverkkojen käyttöönottoon toimitusketjujen hallinnassa.

Potilastietoja ylläpidetään tällä hetkellä usein keskitetyissä palvelinkeskuksissa. Tämä tuo lisäkustannuksia ja riskejä niille tahoille, jotka vastaavat näistä palvelinkeskuksista. Näiden potilasrekistereiden tiedot voivat olla alttiita tietoturvaloukkauksille – ja tietojen jakaminen sairaaloille eri puolilla maailmaa voi olla vaikeaa. Jotkut asiantuntijat uskovat, että lohkoketjuteknologia voisi auttaa tällaisten rekistereiden suojaamisessa ja vahvistamisessa sekä tarjota yksilöille mahdollisuuden hallita tietojaan itsenäisemmin.

Todellinen esimerkki: MedRec, Ancile ja OmniPHR ovat vain muutamia esimerkkejä ratkaisuista, jotka hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa sähköisten potilastietorekistereiden hallinnassa.

Vakuutusyhtiöt ovat tutkineet lohkoketjuteknologian käyttöä toimintatehokkuuden parantamiseksi jo vuosien ajan. Monet uskovat, että lohkoketjun hajautettu luonne ja kyky luoda peukaloinnilta suojattu tapahtumarekisteri voisivat auttaa ratkaisemaan monia ongelmia, esimerkiksi petoksia, vakuutuskorvaushakemusten kiistoja ja hitaita käsittelyaikoja. 

Todellinen esimerkki: TradeWaltz lanseerasi vakuutuslohkoketjuratkaisunsa vuonna 2023. Kaksi Japanin suurinta vakuutusyhtiötä (Sompo ja Tokio Marine) tarjoavat nyt merivakuutustuotteita TradeWaltzin alustalla.

Yritykset ovat nähneet myös lohkoketjupohjaisen infrastruktuurin potentiaalin mullistaa globaalia energiateollisuutta. Mahdollistamalla vertaisverkkopohjaisen energiakaupankäynnin ja tukemalla uusiutuvien energialähteiden integrointia lohkoketju voisi muuttaa tapaa, jolla energiaa tuotetaan, jaetaan ja kulutetaan.

Todellinen esimerkki: Power Ledger (POWR) on esimerkki kryptovaluuttaprojektista, joka luo vertaisverkkopohjaisia energiakaupankäyntimarkkinoita lohkoketjuteknologian avulla. Sen avulla ihmiset voivat tokenoida ympäristöön liittyviä hyödykkeitä (esimerkiksi hiilipäästökrediittejä sekä uusiutuvan energian sertifikaatteja) ja käydä kauppaa niillä.

Asiakkaiden henkilötietojen käsittely edellyttää erittäin turvallisia ja kestäviä järjestelmiä, jotka ovat helposti käytettävissä ja joita ei voi peukaloida. Lohkoketju voi tukea tätä prosessia automatisoimalla henkilöllisyyden vahvistamisen ja tarjoamalla yksilöille paremman tavan hallinnoida omia henkilötietojaan. 

Todellinen esimerkki: Maailman talousfoorumi käyttää lohkoketjuun perustuvaa ratkaisua, joka tunnetaan nimellä Known Traveller Digital Identity (tunnetun matkustajan digitaalinen identiteetti) (myös KTD). Se auttaa sujuvoittamaan ulkomaanmatkailua ilman fyysisiä matkustusasiakirjoja.

Demokraattisissa yhteiskunnissa vaaleissa äänestäminen on keskeinen kansalaisoikeus. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan lohkoketjutietokantojen teknologisten innovaatioiden avulla voitaisiin välttää vaaleihin liittyvät kiistat.

Todellinen esimerkki: Follow My Vote ja Voatz ovat lohkoketjuun perustuvia äänestysratkaisuja, jotka pyrkivät tarjoamaan Yhdysvaltojen kansalaisille turvallisemman ja luotettavamman äänestämismekanismin.

Digitaaliset hallintatodistukset (NFT:t) osoittivat, miten ihmiset voivat seurata digitaalisten tiedostojen aitoutta ja omistajuutta sekä vahvistaa tämän – tämä ei ollut mahdollista ennen lohkoketjuteknologiaa. Niiden lanseerauksesta lähtien muut yritykset ovat luoneet omia lohkoketjuratkaisujaan todellisten esineiden aitouden seuraamiseen ja vahvistamiseen.

Todellinen esimerkki: Aura Blockchain Consortium, Authena ja Seal työstävät lohkoketjuun perustuvia ratkaisuja, jotka takaavat tiettyjen esineiden alkuperän.

Oikealla tavalla käytettynä lohkoketjuteknologia voi mullistaa toimialoja ympäri maailmaa.

Yksi suurimmista julkisesti hajautetun lohkoketjun eduista yksityiseen pankkipääkirjaan verrattuna on esimerkiksi se, että kaikki solmut ylläpitävät omaa kopiotaan taloudellisista tiedoista. Tämä eliminoi yksittäiset vikakohdat, minkä ansiosta koko pääkirja voidaan palauttaa yhdestä solmusta, vaikka 99 % verkostosta olisi poissa käytöstä.

Lisäksi lohkoketjut ovat luonnostaan peukaloinnilta suojattuja. Jos joku haluaisi muokata edes yhtä odottavaa maksutapahtumaa, hänen täytyisi saada hallintaansa vähintään 51 % kyseisen verkoston solmuista. Solmujen maailmanlaajuisen hajauttamisen ja laajasti käytettyihin lohkoketjuverkostoihin hyökkäämisen edellyttämien valtavien resurssien johdosta tämä olisi aivan uskomattoman vaikeaa.

Kun verkosto vahvistaa tapahtuman, siitä tulee pysyvä eikä sitä voi enää koskaan muokata. Tämä edistää tietojen eheyttä – ja on yksi syy siihen, miksi lohkoketjut ovat uskomattoman turvallisia. 

Tässä on tarkempi katsaus lohkoketjuteknologian keskeisistä eduista ja siitä, miten se voi toimia modernin digitaalisen infrastruktuurin kulmakivenä. 

• Parempi turvallisuus ja läpinäkyvyys: Lohkoketjun tapahtumat ovat muuttumattomia: niitä ei voi muuttaa tai poistaa. Tämä varmistaa tietojen eheyden. Lohkoketjujen salaus ja hajautettu luonne tekevät niistä erittäin hyvin suojattuja petoksilta ja hakkeroinnilta. Lisäksi avoimen pääkirjajärjestelmän ansiosta kaikki osallistujat voivat tarkastella ja vahvistaa maksutapahtumia, mikä edistää luottamusta ja tekee auditoinnista sekä vahvistamisesta helppoa ja luotettavaa.
• Parempi tehokkuus ja kustannustehokkuus: Lohkoketju vähentää kustannuksia ja nopeuttaa maksutapahtumia mahdollistamalla suoran vuorovaikutuksen vertaisten välillä. Älysopimukset (järjestelmään koodatut ja automaattisesti suoritettavat sopimukset) automatisoivat tehtäviä ja auttavat vähentämään virheitä. Tämän ansiosta keskitettyä tietojen tallennussijaintia ja maksujen perinteisiä välikäsiä ei tarvita, mikä pienentää kustannuksia ja tehostaa liiketoimintaprosesseja.
• Innovaatiopotentiaali: Lohkoketju ei ole vain staattinen teknologia, vaan se on pikemminkin innovaatioalusta. Älysopimukset mahdollistavat automatisoidut sopimukset ilman välikäsiä. Tämä mahdollistaa myös hajautetut sovellukset (dApp). Tämä mahdollistaa myös digitaalisten tokenien luomisen, jotka voivat edustaa todellisia omaisuuseriä, ja avaa mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille ja rahoitustuotteille.
• Maailmanlaajuinen käytettävyys ja skaalattavuus: Lohkoketjun maailmanlaajuinen kattavuus ja erinomainen skaalattavuus edistävät sen kasvavaa vaikutusta. Kuka tahansa, jolla on internetyhteys, voi liittyä lohkoketjuverkostoon, mikä mahdollistaa nopeat ja edulliset kansainväliset maksutapahtumat. Edistysaskeleet (esimerkiksi Layer 2 -lohkoketjut ja Lightning Network) kasvattavat tiettyjen lohkoketjujen kapasiteettia käsitellä enemmän maksutapahtumia, kun taas paremmat yhteydet lohkoketjujen välillä mahdollistavat sujuvat ketjujen väliset maksutapahtumat ja tietojen jakamisen.

Lohkoketjuun voi sijoittaa monin eri tavoin riskinsietokyvystäsi, taloudellisista tavoitteistasi ja markkinatuntemuksestasi riippuen.

 Tässä on muutamia vaihtoehtoja niille, jotka haluavat sijoittaa lohkoketjuun: 

• Harkitse kryptovaluuttojen ostamista suoraan Krakenin kaltaisella luotettavalla kryptokaupankäyntialustalla. Kuten kaikissa muissakin sijoitusstrategioissa, on tärkeää tutkia sijoitusmahdollisuuksia huolellisesti ja sijoittaa vain sen verran, mitä sinulla on varaa myös menettää.
• Sijoita lohkoketjuun keskittyviin yrityksiin tai ETF-rahastoihin (esimerkiksi Bitcoin ETF), jotka tarjoavat laajempaa altistumista alalle (mukaan lukien yritykset, jotka kehittävät lohkoketjuteknologiaa tai käyttävät sitä innovatiivisilla tavoilla).

Kuten kaikissa sijoituksissa, huolellinen taustaselvitystyö on elintärkeää. Teknologian ja markkinoiden ymmärtäminen voi auttaa sinua tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä.

Tutustu ohjeartikkeliimme oman taustatutkimuksen tekemisestä. Siitä saat lisää vinkkejä aloittaessasi kryptovaluuttojen parissa.

Kraken tarjoaa helpon tavan käyttää maailmaa muuttavan lohkoketjuekosysteemin eri osia. Aloita jännittävän lohkoketjuteknologian parissa rekisteröimällä itsellesi Kraken-tili jo tänään.