Kryptokolikot ja kryptotokenit: Miten ne eroavat toisistaan?
Aloittelijan opas kryptokolikoihin ja kryptotokeneihin 📕
Jos olet vasta aloittelemassa kryptovaluuttojen parissa, saatat ajatella, että kolikot ja tokenit ovat synonyymejä, joita käytetään vaihtelevasti digitaalisesta omaisuudesta puhuttaessa.
Kolikot ja tokenit kuvaavat kuitenkin yleisesti kahta erilaista kryptovaluuttatyyppiä. Kummallakin niistä on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa ja käyttötarkoituksensa, jotka erottavat ne toisistaan.
On tärkeää ymmärtää ero kahden näiden yleisesti käytetyn muotisanan välillä – etenkin, kun yrität ymmärtää monimutkaisia kryptokäsitteitä.
Mikä kryptokolikko on? 🤔
Kryptokolikko on lohkoketjuprotokollan alkuperäinen omaisuuserä. Tämä tarkoittaa sitä, että kryptokolikko toimii vaihdon välineenä kaikissa maksutapahtumissa tai älysopimuksissa, jotka toteutetaan kyseisessä lohkoketjussa. Kryptokolikot ovat olemassa niitä vastaavan lohkoketjun perustasolla – eivät hajautetussa sovelluksessa (dApp), joka on kehitetty kyseiselle lohkoketjulle.
Koska ne ovat lohkoketjuverkoston alkuperäinen kryptovaluutta, monet pitävät näitä kolikoita Layer 1 -kryptovaluuttoina. Vaikka näiden Layer 1 -protokollien päällä voi olla käytössä useita erilaisia verkostoja, sovelluksia, pelejä tai muita protokollia, Layer 1 -lohkoketjut toimivat perustana, jonka avulla muut sovellukset ja niihin liittyvät kryptotokenit on kehitetty.
Kryptokolikoilla on yleensä sama tai samankaltainen nimi kuin niitä vastaavilla lohkoketjuilla. Bitcoinkryptovaluutta esimerkiksi on olemassa bitcoinlohkoketjussa ja etherkryptovaluutta on olemassa ethereumlohkoketjussa.
Miten kryptokolikot toimivat? ⚙️
Lohkoketjun käyttäjät voivat käyttää kryptokolikoita monin eri tavoin. Jotkut käyttävät niitä vaihdon välineenä arvon siirtämiseen sähköisesti vertaisverkossa. Toiset käyttävät niitä säilyttääkseen arvoa tavalla, jota ei hallinnoida samalla tavalla kuin kansallisia valuuttoja. Viime kädessä kryptokolikot kuitenkin toimivat samankaltaisesti kuin perinteiset valuutat tai kullan kaltaiset hyödykkeet.
Uusia kolikoita lasketaan liikkeelle lohkoketjujen konsensusmekanismien vahvistajapalkkioiden muodossa. Tällaisia konsensusmekanismeja ovat esimerkiksi PoW (Proof-of-Work eli todiste työstä) ja PoS (Proof-of-Stake eli todiste osuudesta). Nämä prosessit edellyttävät verkoston käyttäjiä joko louhimaan kolikoita PoW-louhintaprosessilla tai lukitsemaan kolikoita steikkaamalla saadakseen palkkioita PoS-prosessin kautta.
Esimerkkejä kryptovaluutoista
Merkittävimpiä kryptokolikoita ovat esimerkiksi seuraavat:
Mitä kryptotokenit ovat? 🧐
Kryptotokenit ovat digitaalisia omaisuuseriä, jotka on kehitetty ja otettu käyttöön Layer 1 -lohkoketjun päälle. Kryptotokenit ovat siis digitaalisia omaisuuseriä, jotka ovat alkuperäisiä tuotteissa ja palveluissa, jotka on kehitetty kryptovaluuttoihin liittyvien niin sanottujen Layer 1 -lohkoketjujen päälle.
Ethereum on ehdottomasti suosituin Layer 1 -lohkoketju, jolla luodaan ja lanseerataan kryptotokeneita. Olemassa on kuitenkin useita muitakin Layer 1 -lohkoketjuja, joiden päälle kryptotokeneita voidaan kehittää ja ottaa käyttöön.
Esimerkiksi Solana-ekosysteemissä on monia hajautettuja sovelluksia, pelejä ja palveluita. Vaikka jokainen niistä on olemassa Solana-ekosysteemissä, niillä kaikilla on oma ainutlaatuinen kryptotokeninsa, joka palvelee ainutlaatuista tarkoitusta kyseisessä sovelluksessa.
Solana-ekosysteemin merkittäviä kryptotokeneita ovat esimerkiksi seuraavat:
Tokeneilla on yleensä laajempia käyttötarkoituksia kuin kolikoilla, joten ne vastaavat lohkoketjuekosysteemin hajautettujen palveluiden laajentamisesta.
Myös monet stablecoinit ovat kryptotokeneita, jotka edustavat digitaalisia omaisuuseriä, jotka kehittäjät sitovat 1:1-suhteella Fiat-valuuttoihin. Arvopaperitokenit, hyödyketokenit, hallintatokenit ja digitaaliset hallintatodistukset (NFT:t) ovat myös esimerkkejä erilaisista kryptotokentyypeistä.
Miten kryptotokenit toimivat? 💻
Kehittäjät luovat kryptotokeneita muiden lohkoketjujen päälle yksinkertaistetuilla kehitystyökaluilla tiettyjen tokenstandardien mukaisesti. Jokaisella Layer 1 -lohkoketjulla on omat ainutlaatuiset tokenstandardinsa.
Tokenstandardeilla määritellään erityiset älysopimusfunktiot, joita tokenin täytyy kyetä suorittamaan. Nämä standardit takaavat yhteensopivuuden perustason lohkoketjun sekä hajautettujen sovellusten ja palveluiden ekosysteemin kanssa.
Ethereumkehittäjät olivat ensimmäisiä, jotka julkaisivat oman tokenstandardinsa vuonna 2015. Ethereumin yleisin tokenstandardi on ERC-20, jossa ERC on akronyymi sanoista Ethereum request for comment (eli ethereumin kommenttipyyntö).
ERC-20 määrittelee älysopimusten tekniset vaatimukset ethereumlohkoketjuun perustuvien vaihdettavien tokenien luomiselle ja käyttöönotolle. Tästä standardista tuli nopeasti suosituin tapa luoda kryptovaluuttoja täysin nollasta aloittamatta.
Tähän päivään mennessä kehittäjät ovat lanseeranneet tuhansia projekteja ERC-20-tokenstandardien perusteella. Ethereum on sittemmin jälkeen julkaissut kaksitoista muutakin tokenstandardia erilaisten kryptotokenien luomiseksi (mukaan lukien useita NFT-standardeja).
Toisin kuin kryptovaluutoissa, kehittäjät laskevat kaikki tokenit liikkeelle kerralla, joten koko tarjonta luodaan kerralla. Kehittäjät voivat sitten ohjelmallisesti jakaa näitä tokeneita eri menetelmillä (mukaan lukien tokenliikkeeseenlaskut). Kolikoita voidaan laskea liikkeelle esimerkiksi kryptovaluutan liikkeeseenlaskuina (Initial Coin Offering, ICO), kryptovaluutan listautumisanteina (Initial Exchange Offering, IEO) ja hajautettujen pörssien listautumisanteina (Initial DEX Offering, IDO). Kehittäjät voivat käyttää myös airdropeja, mikrotehtäviä ja muita jakelumenetelmiä laskeakseen tokeneita liikkeelle.
Tämän johdosta kryptotokenin lanseeraaminen Layer 1 -lohkoketjun päälle nähdään usein paljon nopeampana tapana hankkia alkupääomaa kryptostartupeille. Tämä johtuu siitä, että kehittäjät voivat hyödyntää suurta osaa jo kehitetystä ja todistetusti toimivasta Layer 1 -lohkoketjun teknisestä infrastruktuurista sen sijaan, että heidän tarvitsisi rakentaa koko protokolla täysin nollasta lähtien. Valitettavasti jotkut epärehelliset kehittäjät ovat aiemmin väärinkäyttäneet tätä mahdollisuutta, joten uusien tokeneiden lanseerauksia saattavat uhata erilaiset erittäin kehittyneet huijaukset.
Vuoden 2017 ICO-buumin aikana kehittäjät hyödynsivät Layer 1 -lohkoketjujen valmista infrastruktuuria kymmenien huijausprojektien nopeaan lanseeraukseen. Heidän tavoitteenaan oli hyötyä spekulatiivisista kryptoinvestoinneista sen sijaan, että he olisivat todella kehittäneet innovatiivisia hajautettuja tuotteita ja palveluita. Usein tällaisissa huijausprojekteissa oli vain aloitussivu, epämääräinen raportti ja huijaritiimi.
Kuten aina, varhaisen vaiheen sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Siksi onkin erittäin tärkeää, että ymmärrät mahdolliset ongelmat kryptotokeneiden liikkeellelaskuanteihin sijoittamisessa.
Esimerkkejä kryptotokeneista
Vakiintuneisiin kryptoprojekteihin perustuvia suosittuja kryptotokeneita ovat esimerkiksi seuraavat:
Kryptokolikoiden ja kryptotokeneiden yhteenveto 📋
Ero kolikon ja tokenin välillä saattaa vaikuttaa merkityksettömältä, koska molemmilla on arvoa ja molemmat toimivat hyödykkeinä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää erilaiset tavat, joilla näitä erilaisia krypto-omaisuuseriä louhitaan, joilla niillä käydään kauppaa ja joilla niitä käytetään.
Kryptovaluuttoja on kaikenlaisia, joten niiden perusteiden ymmärtäminen on olennainen osa kryptovaluutta-alalla toimimista. Monet ihmiset haluavat tutustua viimeisimpiin kryptotilastoihin ja -trendeihin ennen sijoittamista.
Voit jatkaa kryptoihin tutustumista Kraken Learn Centerissä tai voit tutustua niihin omatoimisesti Krakenissa.