Kuinka paljon bitcoineja on? Bitcoin-tarjonta selitettynä

Runsauden ja yltäkyllyyden maailmassa Bitcoin (BTC) on yksi harvoista todella niukoista varoista. 

Perinteisten valuuttojen tarjonta on rajaton, kun taas Bitcoinin enimmäistarjonta on rajoitettu pysyvästi 21 miljoonaan kolikkoon. Tämä perustavanlaatuinen ominaisuus on rakenteellinen osa Satoshi Nakamoton luoman Bitcoinin arvoa.

Vakuuttavat 73 % yhdysvaltalaisista kryptovaluuttojen haltijoista aikoo jatkaa investoimista kryptovaluuttaan vuonna 2025, mikä viittaa pitkän aikavälin näkemykseen kryptomarkkinoista. Tämä kestävä usko Bitcoinin potentiaaliin johtuu todennäköisesti sen luontaisesta niukkuudesta samoin kuin kasvavasta tunnustuksesta Bitcoinin roolista digitaalisena arvon säilyttäjänä.

Älä kuitenkaan odota Bitcoinin koko 21 miljoonan kolikon tarjonnan tulevan täysimääräisesti kiertoon pian. Bitcoinin sisäänrakennettu puolitusmekanismi hidastaa uusien kolikoiden luomista. Arvioiden mukaan viimeistä bitcoinia ei luoda ennen vuotta 2140.

On tärkeää oppia Bitcoinin rajoitetun tarjonnan taustalla olevat syyt ja vaikutukset, jotta voi ymmärtää, miksi tämä maailman suurin krypto-omaisuuserä on niin suosittu.

Ei tiedetä tarkalleen, miksi Satoshi Nakamoto rajoitti Bitcoinin tarjonnan juuri 21 miljoonaan kolikkoon. Vuonna 2009 lähetetyssä sähköpostissa Nakamoto myönsi, että päätös asettaa enimmäistarjontaraja 21 miljoonaan kolikkoon oli ”valistunut arvaus”. 

Nakamoto antoi näin ymmärtää, ettei hän ollut ensisijaisesti huolissaan Bitcoinin tarkasta enimmäistarjontarajasta vaan piti ylipäänsä tärkeänä, että raja on olemassa.

Vaikka valtioiden liikkeeseen laskemia valuuttoja voidaan luoda lisää ja niin tehdäänkin, sama ei päde Bitcoinin liikkeeseenlaskuaikatauluun. Keskittyminen todistettavissa olevaan niukkuuteen erottaa Bitcoinin valtioiden hyödyntämästä luottamukseen perustuvasta lähestymistavasta valuutan ylläpitämiseen.

Teoriassa Bitcoinin enimmäistarjontarajaa voitaisiin muuttaa, jos suurin osa verkon osallistujista olisi samaa mieltä. 

Kuitenkin Bitcoinin ylärajan tärkeyden vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä, että kukaan, puhumattakaan verkon enemmistöstä, suostuisi muuttamaan lukua. 

Mikä tahansa muutos heikentäisi todennäköisesti Bitcoinin rahapolitiikan eheyttä ja ennustettavuutta, mikä tekisi siitä paljon vähemmän houkuttelevan kohteen institutionaalisille ja yksittäisille sijoittajille.

Tällä hetkellä liikkeessä on noin 20 miljoonaa bitcoinia, eli yli 93 % tarjontakatosta. 

Vaikka tämä saattaa vaikuttaa suurelta määrältä ottaen huomioon, kuinka lyhyen aikaa Bitcoin on ollut olemassa, viimeisen miljoonan kolikon saaminen liikkeeseen vie merkittävästi kauemmin Bitcoinin puolittumisten vuoksi. Puolittumiset ovat tapahtumia, jotka vähitellen hidastavat uusien kolikoiden luomista. Tämä pidentää Bitcoinin koko tarjonnan louhimiseen kuluvaa aikaa.

Bitcoinin kiinteällä tarjontakatolla on kaksi keskeistä etua: 

• Harvinaisuus: Monien mielestä Bitcoinin keskittyminen harvinaisuuteen on olennainen osa sen suunnittelua. Tämä erottaa sen valtioiden liikkeeseen laskemista fiat-valuutoista. Vaikka valtiot voivat vapaasti halutessaan muuttaa liikkeessä olevan fiat-valuutan määrää, Bitcoinin koodatut säännöt tekevät mahdottomaksi, että mikään yksittäinen henkilö tai osapuoli voisi muuttaa sen enimmäistarjontarajaa.
• Inflaation hallinta: Yhdysvaltain dollari ja muut perinteiset valuutat ovat alttiita inflaatiolle, koska keskuspankit voivat painaa lisää rahaa haluamallaan tavalla. Tämä vähentää jo olemassa olevien valuuttayksiköiden ostovoimaa. Bitcoinin rajattu tarjonta kompensoi tätä inflaatioriskiä. Protokollan koodi varmistaa, että liikkeessä ei koskaan ole yli 21:tä miljoonaa bitcoinia.

Yhteensä 21 miljoonasta bitcoinista noin miljoona on vielä louhimatta.

Jäljellä oleva osa vapautuu vähitellen ajan myötä, ja viimeisen Bitcoinin arvioidaan olevan louhittu noin vuonna 2140.

Bitcoinit tulevat kiertoon ensimmäistä kertaa palkkiona louhijalle, joka auttaa validoimaan uuden lohkon tapahtumia osana Bitcoinin louhintaa.

Bitcoin-protokolla hallitsee automaattisesti uusien Bitcoinien luomista ja myöntämistä joukolla sääntöjä, jotka ohjaavat louhinnan toimintaa. Nämä säännöt ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina siitä lähtien, kun protokolla lanseerattiin.

Bitcoin toteuttaa tämän toiminnallisuuden vertaisverkkopohjaisena sähköisenä rahajärjestelmänä käyttämällä erilaisia teknisiä käsitteitä, kuten salakirjoitusta ja konsensusmekanismeja, jotka mahdollistavat sen toimimisen käytännössä itsenäisesti.

Bitcoin toimii Proof-of-Work (PoW) -perusteisen konsensusmekanismin avulla. Tämä lohkoketjupohjainen järjestelmä kannustaa Bitcoinin käyttäjiä tekemään yhteistyötä verkon parhaaksi.

Tarkemmin sanottuna PoW-malli sisältää prosessin, jota kutsutaan ”louhinnaksi”. Siinä verkon käyttäjät kilpailevat toisiaan vastaan saadakseen oikeuden ehdottaa seuraavaa lohkoa Bitcoin-lohkoketjussa. Louhintaan vaadittavat yhdistetty laskentateho ja taloudelliset kustannukset ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotka auttavat turvaamaan verkkoa.

Kuka tahansa, joka voittaa louhintakilpailun, saa ”lohkopalkkion”, joka sisältää tuoreita Bitcoineja sekä mahdollisia tapahtumamaksuja. Näin syntyy jokainen 21 miljoonasta Bitcoinista, joka tulee koskaan olemaan olemassa.

Ensimmäinen lohko (tunnetaan Genesis-lohkona) sisälsi 50 BTC:n lohkopalkkion. Kun jokainen näistä varhaisista Bitcoin-tapahtumalohkoista luotiin, 50 Bitcoinia luotiin ensimmäistä kertaa. 

Aina voittavan louhijan saadessa lohkopalkkion Bitcoinin liikkeessä oleva tarjonta kasvaa. Bitcoin-protokolla on ohjelmoitu luomaan lohkoja ja jakamaan näitä lohkopalkkioita 10 minuutin välein.

Louhijat ansaitsevat tällä hetkellä 3,125 BTC:tä jokaisesta louhitusta lohkosta. Viimeisin puolittuminen 19.4.2024 pienensi palkkion 6,25 BTC:stä tähän nykyiseen määrään. Puolittaminen jatkuu, kunnes maksimitarjonta 21 miljoonaa Bitcoinia tulee liikkeeseen.

On hankalaa määrittää , kuinka monta Bitcoinia on yhteensä kadonnut. Bitcoin-tapahtumat ovat anonyymejä, eikä yksikään keskitetty taho valvo kadonneita kolikoita.

Useat tekijät viittaavat kuitenkin siihen, että merkittävä osa kokonaismäärästä saattaa olla saavuttamattomissa:

• Kadonneet avaimet: Kiintolevyn vioittumisen takia kadonneet yksityiset avaimet, unohtuneet salasanat tai väärään paikkaan joutuneet tallennuslaitteet tekevät kadonneista Bitcoineista käytännössä saavuttamattomat.
• Varhaiset unohdetut Bitcoin-lompakot: Bitcoinin varhaiset omistajat eivät ehkä ennakoineet sen tulevaa arvoa. Osa saattaa olla menettänyt Bitcoininsa tästä syystä.
• Tahallinen menetys: Osa on voinut ”polttaa” Bitcoininsa lähettämällä ne osoitteisiin, joilla ei ole vastaavaa yksityistä avainta, Tällöin ne poistuvat pysyvästi kierrosta.

Jos haluat hankkia omistukseesi Bitcoineja, tutustu Krakenin ohjekeskuksen artikkeliin Miten Bitcoinia (BTC) voi ostaa? ja rekisteröi Kraken-tili jo tänään.